Oonpas näköjään jättäny välistä laittamatta Kemin kaikkien rotujen näyttelyn arvostelun. Jepjep, aina ei voi voittaa. Eli Kemissä oltiin siis 11.7.2009. Oli ihana aurinkoinen päivä, ehkäpäs hieman liian kuumaki, joten liikkuminen jätkällä oli vähän sitä sun tätä, varsinki paras uros kehään mennessä ni ei ois jaksanu ei jätkä eikä akka. Hiki valu ku aurinko paisto eikä tuulen hiventäkään tuntunu olevan. Huhhoh. Mutta hienosti meni silti, olen ylpeä meistä!

Tuomarina oli norjalainen Helge Lie ja sijoitus jun eri juk1 pu4 ja tämmöset arvostelut kirjattiin ylös: "11 months. Very good type. Good head for age. Dark, nice eyes. Correct teeth and bite. Very good expression. Good neck and top line. Good body and bone. Well angulated. Very good coat for age. Good temperament. Moved and showed well."

Sitten Iisalmen näyttelyyn. Olvin panimo oli ihan vieressä, eikä käyty ees kaljalla :P Iisalmessa käytiin siis 1.8.2009.

Tuomarina oli Annukka Paloheimo, ihan suomalainen siis ja sijoituksena jun eh juk1. Ja arvosteluna tämmöstä kirjattiin: " Vankkaluustoinen, hieman pitkä, pyöreähkö kallo, lyhyehkö kuono, hyvä purenta  pigmentti. Vahva kaula, hyvä rintakehä, takaosa saa vahvistua, hyvä tiivis karva, värimerkit päässä saisi olla selkeämmät, hyvä liikerata, saa tiivistyä."

Kiittäessämme meitä tuomari sanoi, että HYVÄ ALKU! Joka oli ilmeisesti tältä tuomarilta hyvä juttu, koska kuulin että hän ei oikein välittäisi arvostella kesken eräisiä koiria. Ja kesken eräinenhän Ruutana  todellaki on. Siksihän se kyllä junioriluokassa onki (:

Sitten meillä onki ollu tässä kaikenlaista kummallista vastusta. Ensin tuli kauhuripuli ja jätkä laihtu varmaan sen 5kiloa. Ihan pirteä poika oli ja söi hyvin ja joi normaalisti mutta kaikki tuli ulos ihan vetelänä, mikkään imeytyny. Syötin canicurit, autto parin kakan verran ja taas löysäili. Sitten kävin hakemassa teho-baktia äimäraution hevosklinikalta asti ja sitten pikkuhiljalleen alko maha asettua. Nyt on taas massan nostatusta että saatais jätkästä enemmänki rotikan ku vinttarin näkönen :P

Sitten ku saatiin tuo ripuli käsiin ni alko seuraava vitsaus. Viikon olin Kuusamossa mummolassa jätkän kaa lomailemassa. Siellä sitten loppuviikosta tuli pieni kova patti Ruutin vasempaan poskeen. Ajattelin että no perhana, paarma syöny. Sitten perjantaina se alko mätimään se patti. Ilmat oli helekkarin lämpöset ja kostiat ja muhivat. Viikonloppuna sitten mätiminen vain paheni, syötin kyypakkauksen ja yritin puhistaa poskea ja laitoin bebanthenia ja kortisoonivoijetta sun mitä nyt vain käteen sattu. Maanantaiksi en saanu eläinlääkäri aikaa mutta tiistaina sitten päästiin lääkärille. Siellä jätkän päätä alettiin sheivata ja sitten se kauheus paljastu: Ruutille oli tullu hot spotti, joka oli levinny poskesta kaulaan ja sieltä päälaelle. Oikeanki korvan alla oli pari pahkuraa. Vasen poski oli ihan mätä ja vereslihalla rappauksen takia. Jätkä on nyt sitten antibioottikuurilla ja mätää päätä puhistellaan pari kertaa päivässä betadinella plus kaikenlaista muutaki tököttiä sinne pusketaan. Kovvaa hommaa mutta huomaa jo tuloksen, mätiminen on loppunu, patit pienentyny eikä punotakkaan nahka enää nii pahasti. Onneksi.

Kaulurinki jätkä sai, rassukka.

 

Mutta jospa se tästä nytten lähtis sitten normalisoitumaan ja päästäis taas reenaileen kaikenlaista normaalisti :P On jääny tokoilut ja agilityilyt vähemmälle kaiken tämän ripuloinnin ja mätämisen takia. Mutta no, kulluu se meikäläisen loma näinki :P

Katselemisiin!! *pus*