Nonnii, vihdoin ja viimein sain taas aikaseksi alkaa kirjottelee kuulumisia.

Ruutin 'isovelin' Körrin kanssa kerettiin noin vuosi kiristellä pinnaa puolin jos toisin täällä meidän huushollissa. Ja tuolla kadullaki. Kaikenlaisten epämäärästen juttujen takia sitten Körri laitettiin uneen 3.2.2009. Näin se oli parempi kaikille osapuolille. Ikävähän sitä mötkylää vähäsen on, vaikkaki helpotusta olen ainaki minä tuntenu.

Käytiin aamulla ennen Sköbön eläinlääkärin aikaa riekkumassa hurttien kanssa tuolla meidän saaressa. Ruutsaki jakso hyvin juoksennella keppien perässä eikä karannu, vaikkakin minä pelkäsin että se lähtee jäälle juoksee pilkkijöiden luokse.

Jätkät jakso poseeratakki välissä. Meikän kamera on vain hiukkasen huono :P

Ja kyllä sitä juostiinki sitten.

Ukko kasvaa satasta, ainaki siltä se tuntuu. Mutta hyvin näyttää kasvu menevän, tasapuolisesti venähtää joka suunnalta ja pikkuhiljaa alkaa massaa tulemaan ja honteluus kaikkoaa.

Ruutillehan tosiaan tuli paperitki vihdoin ja viimein, se ei ole siis enää vain epämääränen hurtta muitten joukossa. Nappulan viralliseksi nimeksi tuli sitten Cocumtiger. Vaaaauuu siis :)

Helmikuun alussa alotettiin Tuppuraisen Jaanan pitämä pentukurssi jossa on opeteltu arkikäyttäytymistä. Eli siis yhteiskuntakelpoiseksi yritetään saada sekä Ruutia että minua. Hienosti on jätkällä siellä menny, jaksaa kuunnella hyvin ku makkaraa vain saa. Sanoja ei vielä järkä niinkään tunnista, mutta käden liikkeillä ja minun eleillä homma pelaa aika pitkälti loistavasti. Istuu vierelle, katsoo silmiinki eikä vain makkaraa pitävään käteen, seuraa, yms. Maahanki alkaa mennä poika, paremmin tietenni menis varmasti jos jaksais ite vähäsen enemmän kotona reenata.

Eilettäin ku tokoilemassa käytiin, nii siellä ei ollukkaan ku meidän lisäksi kaksi koiraa. Ruutsi oli melkein koko tunnin irti kun se nii kiltisti oli. Ei himoinnu riehumisia toisten koirien kanssa, vaan jakso seurata. Harjoteltiin vähäsen hyppyä ja luokse tuloa. Luokse tulo onnistu oikein hyvin, juoksi suoraan kohti makkaraa :D Sitten Jaana sano, että ku Ruuts nii hyvin kuuntelee, ni pitäis alkaa temppuja opetella että mielenkiinto säilyy. Siksakkia sitten koitettiin, että koira aina jalan alta puolelta jos toiselta, ja hyvin seki meni kun nakin otti molempiin käsiin. Koiratanssi vois olla meidän tuleva valloitus ^_____^

Etsileikkejä Kalle innostu kokeilemaan ja minähän sitten seurasin perässä tätä esimerkkiä. Hyvin jaksaa jätkä istua eteisessä odottamassa ku olohuoneeseen piilotetaan namuja. Ja nokka toimii, ainaki namut katoaa, nii sohvan alta ku sohvan päältäki. Kuhan kesä tulee ni esineruutua kyllä on pakko alkaa testaamaan.

 

Nakit on ollu vaihtelevasti meillä, välillä enemmän, välillä vähäsen vähemmän. Ollaan aletti ottaa käytäntöön 'koirat ei saa mennä keittiöön' -laki, joka sitten tuppaa unohtuu välillä vähä kaikilta. Mutta kyllä ne hienosti jaksaa napottaakki.

Tässä Ruuti ja Kira näyttää epämääräsen napottamisen esimerkkiä (:

Kuusamossa mummi opetti Ruutille hiukan miten kudotaan.

Tätä kutomisjuttua sitten nappula innostu jatkaa kotonaki. On se mukavaa ku vaava keksii uusia harrastuksia ^__^

Näyttelyihin Kalle koittaa meitä kovasti patistaa. Seisontaa ja esittämistä pitäs harjotella kovasti, motivaatio tähän lajiin on vain jossain piilossa vielä. Ja juokseminen hihna koiransuussa ei varmaan vetoa tuomareihin kovinkaan paljon. Ja seistessä maan vetovoima on takapuoleen niiiiiin järkyttävän iso, että sitä ei meinaa millään saada estettyä. Mutta kyllä me yritetään reenata sitä, aiva välillä (:

Tässä seisontaa 30.1.2009. Kyllä se siitä hiljalleen hyväksi muuttuu!

Että tämmöstä tällä kertaa.

Kaikenlaista ollaan hommailtu, en ees muista että mitä. No tallilla ollaan käyty, koirapuistossa välillä riekkumassa sun semmosta.

Yritän kovasti kirjotella kuulumisia ahkerammin, jepjep :)

Kivvaa kevään odotusta ^______^